Mediassa, Suomeksi, Yleistä asumisesta

Osallistutko sinä taloyhtiön talkoisiin?

Talko

Itse osallistuin tänään taloyhtiön talkoisiin! Pihasta huolehtiminen on yhteinen asia, se on osaa kotiamme. Talkoissa luodaan hyvää me-henkeä, jolloin naapureiden kanssa keskusteleminen helpottuu ja riitatilanteet voivat vähentyä. Lue asiasta lisää; https://www.is.fi/asuminen/art-2000005403088.html?cs=email

IS

 

Mediassa, Suomeksi, Vastikkeet ja maksut, Yleistä asumisesta

Mistä ne taloyhtiön eurot tulevat?

Blogi kuvaViime sunnuntain Hesarissa pisti silmään mielenkiintoinen otsikko, jossa todettiin, että Ruotsissa remontin maksaa yhdistys ja Ruotsissa kerrostalon asukkaat välttyvät kymmenien tuhansien putkiremonttikuluilta, mutta maksavat kylpyhuoneen pinnat ja kalusteet itse. Suomessa taloyhtiössä asuvana osakkaana heräsi heti ajatus, että pitäisikö muuttaa Ruotsiin.

Taloyhtiössä on osakas velvollinen maksamaan yhtiövastiketta yhtiön menojen kattamiseksi. Taloyhtiöllä saattaa toki olla muitakin tulolähteitä esim. yhtiön hallinnassa olevien autopaikkojen tai liikehuoneistojen vuokratuloista, mutta osakkaiden maksavat vastikkeet muodostavat pääsääntöisesti taloyhtiön merkittävin tulolähde.

Taloyhtiön remontissa yhtiö toimii tilaajana ja vastaa remontin kustannuksista. Taloyhtiön tulot, joilla maksetaan remontti, muodostuu pääosin osakkaiden maksamista vastikkeista. Taloyhtiön remontit maksavat siis yhtiön osakkaat heidän suorittamilla vastikeosuuksilla.

Hesarin otsikkoa huolimatta, on totuus se, että Ruotsissakin remontin maksaa kerrostalon asukkaat. Kyllä Ruotsin asumisyhdistyksen kruunut ovat peräisin yhdistyksen jäsenistä samalla tavalla kuin taloyhtiön eurot ovat peräisin yhtiön osakkaista.  Ruotsin asumisoikeusasuminen muistuttaa monessa mielessä suomalaista omistusasunto­asumista, mutta asuntokaupoissa ostaja ostaa vain oikeuden asua huoneistossa asumis­oikeusyhdistykselle maksamaansa kuukausimaksua vastaan. Monesti asumisoikeusyhdistyksen remonttia varten ottama laina pakottaa yhdistys nostamaan kuukausimaksua.

 

Suomeksi, Taloyhtiön kokoukset

Avustajan käyttäminen yhtiökokouksessa

Aina välillä kyseenalaistetaan osakkaan oikeus käyttää avustajaa yhtiökokouksessa. Pitääkö tarve avustajan käyttämiseen perustella ja millaiset perusteet ovat riittäviä? Ketkä osakkaat voivat pyytää avustajan yhtiökokoukseen? Ja pitääkö avustajan käyttämisestä ilmoittaa etukäteen taloyhtiölle?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on oikeus käyttää yhtiökokouksessa avustajaa. Osakas voi siis aivan vapaasti harkita, haluaako hän ottaa yhtiökokoukseen avustajan mukaan ja voi myös vapaasti valita, kuka toimii hänen avustajanaan. Yhtiökokous ei voi rajoittaa osakkaan oikeutta käyttää avustajaa eikä puuttua siihen, ketä osakas kelpuuttaa avustajakseen. Osakkaan ei tarvitse etukäteen ilmoittaa käyttävänsä avustajaa, mutta yhtiökokouksessa on ilmoitettava avustajan käytöstä sekä avustajan henkilöllisyys.

Sekä osakkaalla että avustajalla on oikeus käyttää puheoikeutta yhtiökokouksessa. Avustaja voi myös äänestää mikäli osakas näin toivoo. Avustajan äänioikeus on kuitenkin todettava yhtiökokouksessa erikseen.

Hallituksen jäsenellä ei ole hallitustyöskentelyyn liittyen samanlaista oikeutta, vaan hallituksen jäsen tarvitsee hallitukselta luvan avustajan käyttämiseen. Hallituksen jäsen ei voi kuitenkaan valtuuttaa ketään edustamaan häntä hallituksen kokouksessa, koska hallituksen jäsenyys on henkilökohtainen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Taloyhtiö.net -portaalin Lakipähkinä-blogissa.

Suomeksi, Taloyhtiön kokoukset

Eriävä mielipide yhtiökokouksen pöytäkirjaan

Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin, mikä tarkoittaa, että taloyhtiön kannalta tärkeimmät päätökset tehdään nimenomaan yhtiökokouksessa. Koska päätökset, jotka tehdään yhtiökokouksessa voivat olla yhtiön kannalta tärkeitä ja voivat vaikuttaa laajastikin yhtiön toimintaan, saattavat päätöksenteon yhteydessä ne osakkaat, jotka vastustavat päätöstä, esittää pyynnön saada eriävä mielipide merkityksi pöytäkirjaan.

Yhtiökokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksesta laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjaan merkitään tehdyt päätökset sekä äänestysten tulokset. Lisäksi pöytäkirjaan on otettava ehdotukset yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi. Puheenjohtajan ja yhden pöytäkirjan tarkastajaksi valitun on allekirjoitettava pöytäkirja. Ääniluettelo otetaan tai liitetään kokouksen pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Laissa ei ole mainintaa eriävästä mielipiteestä, eikä osakkaalla ole ehdotonta oikeutta saada eriävää mielipidettä kirjattua pöytäkirjaan eikä oikeutta saada erillistä kirjallista mielipidettä kirjallisena pöytäkirjan liitteeksi. Eriävällä mielipiteellä on se merkitys, että osakkeenomistaja pystyy osoittamaan, ettei ole hyväksynyt tai tyytyväinen päätökseen. Mikäli asiat on äänestetty, pystyy osakas äänestyksen perusteella osoittamaan, ettei ole tyytyväinen päätökseen. Jos taas kokouksessa ainoastaan yksi osakas vastustaa päätöstä ja äänestystulos olisi ennen äänestystä selvää, voidaan toimia niin, että äänestyksen sijaan todetaan pöytäkirjassa osakkaan eriävä mielipide. Eriävä mielipide kirjataan siinä tapauksessa seuraavalla tavalla “Osakas Pynnönen jätti eriävän mielipiteen asiassa”.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Kiinteistöliiton Taloyhtio.net -portaalin Lakipähkinä-blogissa.